Joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle

Oonpa ollut laiska tämän kirjoittamisen kanssa. Viimekerralla kirjoitin Central Australia -reissusta pari kuukautta sitten, enkä sen jälkeen ookkaan jaksanut/ehtinyt. Hups.

Vaikea on uskoa että tasan sadan päivän päästä pakkaan tavarani matkalaukkuun (siinäkin omat ongelmansa miten saan kaiken sinne mahtumaan) ja palaan takaisin Suomeen, omaan kotiin. Ajatellen kuinka nopeasti menneet kuukaudet ovat rientäneet, ei tuo määrä päiviä ole ollenkaan pitkä. Aika täällä on antanut mulle täysin uudenlaisen ajattelumaailman. Nään asioita täysin uudesta näkökulmasta. Asioita joita en Suomessa nähnyt. Ilman lähtöä kaikki Suomessa tuntuisi samanlaiselta ja yhdentekevältä. Ruisleipä tai salmiakkikaan ei maistuisi yhtä hyvältä.

Paljon on ehtinyt tapahtua viimekirjoitusten jälkeen. Kesäkuun lopulla täällä järjestettiin juhannusjuhla, jonne menimme isäntäperheen kanssa. Syötiin kunnon suomalaisia pottuja sun muuta perinneruokaa, kuunneltiin live-suomimusiikkia ja tutustuttiin muihin. Lähdin paikalta laukut täynnä ruisleipää ja fazerin karkkeja :D Kuvia on tultu otettua mukava määrä kuluneilta kuukausilta joten enköhän lopeta tämän kirjoituksen tähän ja annan kuvien puhua puolestaan!

Murray river

Bendigon kultakaivoksessa

Puffing Billy -junassa

Melbourne

Formal -juhlaan lähdössä

Kuten huomaa, ollaan tosi innostuneita!! Ready for the night!!

Mount Bulleriin laskettelemaan matkalla

Loppuun vielä paketti Suomesta :P